BENJAMIN

Hei! Minä tässä, Benjamin. Olen nyt kasvanut aikuiseksi. Minua ei oikeastaan edes haittaa, ettei minusta tullut perijää, sillä nyt minulla on kiva omakotitalo ja elämäni on rauhallista, kun talossani asumme vain minä ja vaimoni. Berry joutuu asumaan myös isovanhempien kanssa...

 
Tällaisessa omakotitalossa siis nykyään asun. Ei mikään maailman hienoin, mutta kelpaa hyvin.

 
Kuten muistattekin, minulla on kaunis vaimo, Leeni nimeltään. Hän muutti luokseni asumaan lainkaan sen enempää miettimättä. Meillä on haaveena parin lapsen saaminen.

 
Oli kulunut noin puoli vuotta siitä, kun muutimme asumaan yhdessä. Silloin saimme huomata, että toiveemme toteutuisi: Leeni odotti vauvaa! Tai no, oikeastaan, lääkäri sanoi että vauvoja on mahassa kaksi, kaksoset siis tulossa. Ette arvaa, miten onnellinen olen!

 
Ja, viiden kuukauden kuluttua minun ollessa töissä, lapset päättivät saapua maailmaan. Leeni kertoi, että synnytys kesti kauan, muttei ollut mitenkään erityisen vaikea.

 
Kun sitten tulin töistä kotiin, sain tavata tunnin ikäiset lapseni, tytön ja pojan. Olimme todella onnellisia tästä kaikesta tapahtuneesta. Leeni ehdotti, että lapsille annettaisiin suomalaiset nimet, joten niinpä kaksosten nimiksi tulivat Henna ja Henrik.

 
Eikä kestänyt kuin pari vuotta, niin Hennasta ja Henrikistä kasvoi hiukan isompia lapsia.

 
Tässä todella komea, selvästi minulta kasvonpiirteitä perinyt Henrik.

 
Leeni halusi välttämättä hiukan muotoilla poikansa hiuksia, joten päädyimme yhdessä tähän hiusmalliin.

 
Ja tässä Leenin sylissä erittäin söpö Henna.

 
Taas oli kasvun aika. Kyllä se aika rientää!

 
Henna, käännyhän ympäri, niin näemme varmasti kauniit kasvosi!

 
Oih, onko suloisempaa näkyä nähty? Hennan ja Henrikin välit olivat todella hyvät, eivätkä he riidelleet juuri koskaan. Kuten jo aiemmin mainitsin, Henrik näyttää tosiaan minulta kun taas Henna on perinyt piirteensä enemmänkin äidiltään.

 
Vielä yksi kuva pienestä perheestämme. Minulle maailman tärkeimmät asiat ovat rakas vaimoni sekä lapseni.

 

 

BRIAN

 
Hei vain! Minä tässä, Brian. Muutin isoveljeni tapaan rauhallisella alueella sijaitsevaan omakotitaloon. Asun tällä hetkellä yksin, minulla ei ole vielä ketään naisystävää.

 
Tässä siis taloni.

 
Naisystäväasia kuitenkin korjaantui, kun parin viikon päästä tapasin mukavan naisen, Maaret Töllösen.

 
Meillä oli paljon puhuttavaa ja tulimme hyvin toimeen keskenämme.

 
Kuukauden kuluttua uskaltauduin jo kysymään, haluaisiko Maaret jo muuttaa yhteen kanssani.

 
Vastaus oli myöntävä, suunnilleen tällainen: "TOTTA KAI oma Brianini rakas kulta hani <3 jne..."

 
Sitten polvistuin ja kysyin: "Entä jos menisimme kihloihin?" Siihenkin Maaret vastasi myöntävästi.

 
Niinpä Maaret muutti minun luokseni asumaan, ja antoi minun jopa leikata hänen hiuksensa uudenlaisiksi.

 
Ja muutaman viikon kuluttua menimme naimisiin.

 
Eräänä päivänä saimme sitten huomata iloksemme Maaretin olevan raskaana!

 
Ja pian olikin lapsen aika syntyä. Pienokainen sai nimekseen Mary, vähän äitinsä Maaretin mukaan.

 
Kului pari vuotta, ja Marysta kasvoi hurmaava pikku taapero!

 
Päätimme hankkia Maryn seuraksi Pörrö-nimisen koiran, sillä ajattelimme, että ehkä emme hanki enää enempää lapsia, sillä Maaretin ensimmäinen synnytys oli ollut niin vaikea.

 
Aika kului nopeasti, ja Marysta kasvoi koululainen. Oikein nätti tyttönen!

 
Tässä vielä kaunis kuva perheestämme.

 

 

BEATRICE

 
Hei, tässä minä, Beatrice, olen. Sain juuri ja juuri hankittua kuitenkin vähillä rahoillani pienen omakotitalon. Entinen poikaystäväni oli nimittäin melko varakas.

 
Voisin vaikka muistella edellistä poikaystävääni. Hänen nimensä oli... Jos nyt muistaisin... Boris? Olimme kihloissa ja todella onnellisia yhdessä.

 
Eräänä päivänä sitten huomasin olevani raskaana. Kun kerroin sen Borikselle, hän ei yhtään pitänyt asiasta. Hän lähti.

 
Niinpä jäin yksin syntymättömän lapseni kanssa.

 
Nämä ajat muistan kuitenkin selkeästi. Synnytin poikalapsen. Hänen nimekseen tuli Henry.

 
Henry oli suloinen lapsi, muttei hän perinyt minulta muuta kuin ihonvärin.

 
Esikoiseni synttärit koittivatkin pian.

 
Kun Henry oli kasvanut taaperoksi, tapasin ihanan miehen, Jaskan. Menimme kihloihin.

 
Henry rakasti katsella minun ja Jaskan kalastamista. Hän hihkaisi "Kala!" aina, kun jompikumpi meistä sai kalan.

 
Pian sitten synnytin kaksoset, tytön ja pojan, eli Nellan ja Tinon. Jaska ei ollut kuin Boris, vaan hän oli todella onnellinen pienokaisistaan.

 
Parin vuoden päästä kaksoset kasvoivat. Tässä Nella. Nella on perinyt minulta vain nenän.

 
Ja Tino... Hän on perinyt minulta vain ihonvärin.

 
Tältä Henry näyttää kouluikäisenä. Varsin suloinen!

 
Tässä siis meidän viisihenkinen perheemme.

 

 

BART & BRITNEY

 
 
Bart käski minun kertoa, mitä meille kuuluu, sillä hän itse on muka niin surkea kertoja. No, miten vaan. Minä ja Bart jätimme yliopiston kesken ja palasimme naapurustoon, jossa olemme syntyneet.

 
Muutimme asumaan aivan vierekkäin, sillä olemme niin läheisiä. Minun ei tarvitse kuin kymmenen metriä kävellä, niin olen jo Bartin talon luona.

 
Bart valitsi siis valkoisen talon.

 
En tullut oikein juttuun talonmiehen kanssa, mutta ei se mitään, kai me vielä ystävystymme... Kai.

 
Seuraavana päivänä sitten Bart päätti tutustua uusiin naapureihinsa - siis ei minuun, vaan hänen talonsa toisella puolella sijaitsevan talon asukkaaseen.

 
Kun kukaan ei tullut avaamaan, Bart lähti jo pois, mutta talon asukas juoksi hänen peräänsä. "Anteeksi! Luulin että olit joku ovelta ovelle -kauppias! Olen Minka Turunen", nainen nauroi. "Hauska tutustua. Minä olen Bart Tower. Asun tuossa viereisessä talossa", Bart esitteli itsensä. Ja, eihän siinä kauaa kestänyt, kun tutustumisesta siirryttiin jo flirttailuun.

 
Ja niinpä jo parin kuukauden päästä Bart kosi Minkaa, ja Minka suostui.

 
Näin myös Bartin usein kuntoilevan. Minka kai oli sanonut pitävänsä hyväkuntoisista miehistä.

 
Noin puoli vuotta kului, ja Minka sai huomata olevansa raskaana. Niinpä Bart ja Minka menivät naimisiin.

 
Olin surullinen. Minulla ei ollut vielä ketään kihlattua. En edes tiennyt, pitääkö Mauno enää minusta (Muistatteko hänet? Hän oli poikaystäväni yliopistoajoilla.). Rohkenin kuitenkin vihdoin illalla kutsua hänet kylään.

 
Ja niinpä Mauno saapui!

 
Tervehdysten ja juttelun jälkeen kysyin suoraan: "Mauno... Rakastatko minua enää?" "Totta kai, Briteny, oma kultani!" Mauno vastasi. "Ihanaa! Joten... Tuletko miehekseni?" kysyin. Vastaus oli "kyllä". Mauno muutti asumaankin luokseni.

 
Bart tuli onnittelemaan minua, heti kun pääsi töistä: "Onnea, Britney! Sinulla on siis nyt mies!" "Kiitos! Ja onnea teille vauvasta!"

 
Ja pian minäkin huomasin olevani raskaana.

 
Mauno oli todella iloinen asiasta.

 
Niinpä menimme naimisiin.

 
Minka synnytti luonnollisesti ennen. Hän sai tyttövauvan, joka nimettiin Millyksi.

 
Mutta ei minunkaan synnytykseni enää kaukana ollut.

 
Niinpä kahden kuukauden kuluttua synnytin kaksoset, pojan ja tytön, Rasmuksen ja Rosen!

 
Ja pian olivatkin Bartin esikoisen synttärit. Millystä kasvoi oikein suloinen.

 
Millylla ja minun esikoisillani on puoli vuotta ikäeroa, joten puolen vuoden päästä Rasmus ja Rose kasvoivat.

 
Oih! Rosesta ja Rasmuksesta tuli kyllä satamiljardiabiljoonaa kertaa söpömpiä kuin Millystä. Mutta kaipa on ihan normaalia, että vanhemmat pitävät omia lapsiaan aina kaikkein kauneimpina/komeimpina.

 
"Ito hali!" Rose ja "Rasse" huudahtivat yhteen ääneen ja halasivat toisiaan. Kyllä nuo kaksi ovat maailman ihanimpia lapsia!

 
Aikaa kului. Tässä näette Millyn juuri ekaluokan aloittaneena. Oikein suloinen, ja näyttää kovasti äidiltään.

 
Ja jälleen hypätään puoli vuotta ajassa eteenpäin, ja on Rosen ja Rasmuksen aika kasvaa. Samaan aikaan, ovathan he kaksoset!

 
Rasmuksesta kasvoi aivan ihana! Hän halusi kasvattaa itselleen pitkät hiukset, ja kyllähän se minulle sopi.

 
Ja tässä ei yhtään huonomman näköinen Rose! Uskomattoman kaunis tyttö. Hän leikkasi itselleen otsahiuksiaan hiukan lyhyemmiksi, mutta ne ylettyivät yhä korvien taakse, ja sitaisi hiuksensa poninhännälle taakse.

 

Siinä se! :) Sori, kun jouduitte odottelemaan niin kauan. :|D Nyt minua kyllä vähän harmittaa, kun en valinnut Britneytä perijäksi, jos katsoo minkä näköisiä Rose ja Rasmus ovat. Mutta, eivät Berrynkään lapset rumia ole. Näette heidät seuraavassa osassa. ^^